Jos joku kysyisi minulta, mistä työstä kannattaa aloittaa, ellei ole koskaan ennen muovannut paistettavaa Fimoa, en todennäköisesti suosittelisi kokeilemaan vastaavaa. En ole koskaan harrastanut muotoilua ja koulussa sain muovailumassasta aikaiseksi lähinnä kastematoja ja etanoita. Fimosta tehdyt vauvat netissä olivan kuitenkin niin ihania että...
Ryhdyin tuumaan työvälineinäni virkkuukoukku ja käytöstä poistettu hammaslääkärin työkalu. Jälkimmäisen olen saanut nukkemuotoilua opiskelleelta ystävältäni ja se oli kyllä tähän työhön oikein passeli väline.
Kuten kuvasta näkyy, vauvaa ei ensin ollut alkuunkaan syntymässä. Pikemminkin massasta muovautui jokin hyväntahtoisen ilkikurisen näköinen hahmo. Tonttuko lie? Vai jokin muu metsän väkeen kuuluva? Ihan kiusallaan varmaan tuli nauramaan minulle...;)
Jatkoin muotoilua seuraavana päivänä. Kasvot alkoivat pikku hiljaa muistuttaa enemmän vauvaa, mutta sitten tapahtui jotain peruuttamatonta. Olin vahingossa pitänyt päätä toisessa kädessäni liian pitkään ja lämmin massa oli muovautunut niin että pää oli todella pitkulaisen mallinen taakse päin. Vahinko oli korjaamaton, koska kasvoista päin en voinut painaa ja muotoilla päätä siten. Päätin säästää sen mitä säästettävissä oli, leikkasin takaraivosta palan ja päästä jäi omituisen mallinen. Koska kasvot kuitenkin pääosin säilyivät, paistoin pään, tein ruumiin kangastötteröstä ja kapaloin vauvan.
Tässä hän on!
Voi ei, aivan käsittämättömän ihana!! Uskomattoman upea työ!! Olet niiiiin taitava!! Vauvaonnea sylikaupalla <3 <3
VastaaPoistaIHANA! Sulla on selvästi lahjoja muotoiluun! Tuo ensimmäinen "menninkäisversiokin" on todella ilmeikäs ja ihana! Tee ihmeessä lisää... :)
VastaaPoistaSuloinen vauvvelihan se sieltä syntyi,itselläni kävi takaraivon kanssa samoin joskus. Pitäs paistaa pohjaklöntti päähän ensin ja sitten muotoilla pää siihen päälle. Sitten kuntein niin, myöskin kropan pohjan, niin muotoillessa kroppa mureni. Massa oli vanhaa eikä mulla ollut pehmennintä silloin.
VastaaPoistaAinon vinkki onkin varmaan hyvä! Minulle kävi kukkakaalien kanssa tuo sama juttu. On sinulla kyllä lahjoja kolmiulotteisten muotoiluun, ei ole ihan helppoa...
VastaaPoistaOoo, miten suloinen vauva!
VastaaPoistaTuo takaraivo-ongelma on niiin tuttua. Ja miksi aluksi naamoista tulee vanhojen miesten näköisiä?? Tuohan on jo ilmetty vauva! Voi kun olis aikaa keskittyä tuohon nukkien tekoon.....
VastaaPoistaKiitos kaikille kommentoijille :)!
VastaaPoistaHei AinoS, en tajunnut ollenkaan, että fimoa vois paistaa ja sitten muotoilla päälle! Pään sisällä oli kyllä rautalanka, mutta nimenomaan jotain kunnon palloa olis tarvittu sisälle...Näin netissä jonkun käyttävän myös alumiinifoliosta tehtyä palloa.
Ja Sanne, vanhan miehen näkö katosi pikku hiljaa muotoja pehmentäen ja aivan oleellista oli silmien laskeminen alemmas. Vauvoilla silmät on oikeasti tosi alhaalla pään kokonaisuuteen nähden. Nenä on lopullisessa versiossakin ihan liian iso, sitä olis pitänyt vielä pienentää...
Löysin blogiisi ensimmäistä kertaa ja ihastuin kovasti. Vauva on ihan käsittämättömän suloinen ja tuolla aiemmissa postauksissa oli myös paljon kaikkea hirmuisen ihanaa. Tulen uudelleenkin :)
VastaaPoistaSiis kerrassaan suloinen ja ihan vauvan näköinen pienoinen kapalossaan♥
VastaaPoistaTuo vaatii pikkutarkkaa osaamista ja taitoa. Suloinen aito pikkuvauva!
Tekemiseni perustuu kyllä huomattavasti enemmän kokeiluun ja sattumaan kuin taitoon :)
PoistaIhana vastasyntynyt vauva! Minusta päitä/kasvoja on todella vaikea muovailla. Tuo näyttää kyllä tosi aidolta vauvalta.
VastaaPoistaKiitos kaikille teille yhteisesti kommentoinnistanne ja ihasteluistanne! Rohkaistun kokeilemaan uudelleenkin, vaikka onnistuminen ei ole lainkaan varmaa :)
VastaaPoistaSullapa onkin täällä kaikenlaista todella ihastuttavaa! Meni aikaa kun piti katsella ja ihailla mielin määrin! Hyvää vappua!
VastaaPoistaAivan suloinen vauva! Teit oikein, kun säästit kasvot. Ilme katoaa jäljettömiin, jos rupeaa remontoimaan. Hän ei olisi enää hän.
VastaaPoista